Aivan ihanat vadelmamuffarit!

 Sallihan nää perkuleen sähkökatkot munkin joskus leipoa!

Kuva ei kerro koko totuutta näiden namiudesta :D. Itsellä ainakin korvasivat hyvin karppiutumisen mukanaan tuoman muffarihimon - olivat ihan oikeasti tosi hyviä, en itse olisi arvannut mitenkään erityisruokavalioherkuiksi.

Näillä mittasuhteilla muffarit ei kohonneet mitenkään älyttömään sfääreihin, mutta lupaan kyllä kehitellä reseptiä vielä hiukkasen. Ja makuhan se on tärkein :).

12 kpl

Taikina:
2 kananmunaa
n. 1 dl makeutusjauhetta (käytin Canderelia)
1 pss (80 g) mantelijauhetta
2-3 rkl pellavansiemenrouhetta

n. 1,5 rkl psyllium-jauhetta
n. 1 tl leivinjauhetta

250 g maitorahkaa
50 g sulatettua voita
n. 150 g pakastevadelmia
vanilja-aromia

Koristelu:
2 dl kuohukermaa
punaista elintarvike/pastaväriä
makeutusjauhetta


Vaahdota munat ja makeutusjauhe. Yhdistä kuivat aineet ja sulata rasva. Lisää kuivat aineet ja rasva vuorotellen munavaahdon joukkoon. Sekoita sitten joukkoon rahka ja vanilja-aromi. Käänteli lopuksi vadelmat joukkoon.

Jaa taikina muffinivuokiin (suosittelen käyttämään myös muffinipeltiä) ja paista 200 asteessa n. 25 minuuttia. Aika on summittainen, tarkkaile väriä ja kypsyysastetta.

Kun muffinit ovat jäähtyneet, vaahdota kerma ja lisää siihen makeutus sekä väri. Pursota sitten haluamallasi tyylillä koristusta muffareille.

Nauti kahvin kanssa tai ilman :).


Hiilihydraatit laskujeni mukaan per annos 2 g.

Sitruunavanukkaat marenkihunnulla

Makeanhimo voitti, joten pääsin kokeilemaan karppiherkkureseptiä. Jee :) ! Hieman varioitu, klassinen sitruunatorttu siis. Tämä ohje on suoraan karppaus.infon reseptipankista, mutta soveltuu mielestäni myös muille kilojen karistajille. Ja on muuten erinomaisen makoisaa!

Sitruunakiisseli:
2 sitruunan mehu
2 dl vettä
2 rkl maissitärkkelystä
4 keltuaista
makeutusainetta (itse käytin Hermesetaksen nestemäistä, mutta muutkin käy)
50 g voita

Marenki:
4 valkuaista
1.1,5 dl makeutusainetta (käytin tässäkin sitä Hermesetasta)

Erottele valkuaiset keltuaisista.

Aloita kiisselistä. Mittaa kattilaan situunoiden mehu, vesi, maissitärkkelys ja keltuaiset. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Kun seos kuplahtaa kerran, siirrä se pois liedeltä ja lisää voi ja makeutus. Anna jäähtyä.

Siirry sitten marengin pariin. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää makeutus.

Jaa jäähtynyt sitruunakiisseli neljään paistonkestävään annoskulhoon. Nostele sitten marenki kiisselin päälle. Paista 200 asteessa, kunnes marenki on saanut hieman väriä. Itselläni tähän meni noin 10 minuuttia.

Anna jäähtyä ja nauti!

Tällä ohjeella yhden annoksen hiilihydraatit ovat noin 4 grammaa.

Muutoksen tuulia

Tämän tekstin myötä vielä melko nuorehko blogini muuttaa vielä ennaltamääräämättömäksi ajaksi hiukkasen muotoaan. Sosulin ja Hosulin taloudessa lähdetään näet kuljeksimaan hiilihydraatitonta tietä, joten sokerisimmat ihanuudet jäävät nyt joksikin aikaa tauolle. Yritän kuitenkin oman mielenterveyteni vuoksi kehitellä jonkinlaista karppikivaa leivottavaa myös kavennuskuukausien ajaksi. Pitäkää peukkuja, josko näistäkin valaista saataisiin jonain päivänä solakoita sillejä :D.

Uusi vuosi

Vieläkö sopii toivottaa hyvää uutta vuotta?

Meillä vuosi vaihtui kotioloissa kaveriporukan voimin, mikä oli oikeinkin mukavaa. Kestit pidettiin nyyttäriperiaatteella, ja minä luonnollisestikin huolehdin makeasta tarjoilusta. Kakku on tehty samalla ohjeella kuin tämä, ja koristelukin on melko samanlainen kuin aiemmin. Sininen värimaailma oli vain ehkä enemmän Sosulin mieleen :).

Tässä vielä astetta taiteellisempi otos koristeena käyttämistäni ruusuista tekovaiheessa. Tämän täytyy olla jonkinasteinen ihme, kun tällainenkin nakkisormi onnistuu  muotoilemaan näitä kaunokkeja :D.

Mustikka-vaniljajuustokakku

Ja taaskaan kuvat eivät varsinaisesti ole järin imartelevia. Olisikohan jo aika suunnitella uuden kameran hankintaa?

Mutta asiaan. Tätä kakkua siis tarjoilin mummoilleni tapaninpäivänä, kun he pyörähtivät Hosulin ja Sosulin luona tekemässä perinteisen tupa-kaappi-tarkastuksen. Pitihän sitä jotain olla pehmittämässä mummeleiden sydämiä ;).

Ohjeen kehittelin jälleen omasta päästäni ja tapani mukaan melkoisen mutu-tuntumalla, mutta olen lähes varma, että tämänkaltainen ohje löytyy monesta muustakin blogista. En siis käy tätä ideaa itselleni omimaan.

Kakku on jälleen pyöräytetty n. 18 cm vuokaan, joten tuplaamalla ainekset saanet oikeankokoisen kakkusen.

HUOM! Näillä määrillä sekä vanilja-että mustikkakerroksista tulee Sosulimaiseen tyylin todella paksut. Joten jos esimerkiksi pidät enemmän ohuesta marjakerroksesta, voit kokeilla vaikka puolittaa näiden ainesten määrät.

Pohja:
75 g ruisdigestivejä
50 g voita/margariinia

Täyte:
1 prk vaniljarahkaa
1 prk vaniljatuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
5 liivatetta
tilkka vettä
sokeria maun mukaan

Kiille:
400 g pakastemustikoita
n. 1 dl valmista glögiä (käytin Marlin)
4 liivatetta
sokeria maun mukaan

Murskaa keksit ja sekoita ne sulaan rasvaan (kumpiakin ainesosia voi lisäillä, mikäli siltä vaikuttaa). Painele sitten muruseos irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin.

Valmistä täyte. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kuohukerma, lisää sitten sen joukkoon rahka ja tuorejuusto. Mausta sokerilla. Kiehauta tilkka vettä ja sulata liivatteet siihen. Lisää sitten liivateseos täytteeseen ohuena nauhana. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä muutama tunti.

Kun täyte on hyytynyt 2-3 tuntia, valmista kiille. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Soseuta hieman kohmeiset mustikat esim sauvasekoittimella. Mausta marjat sokerilla. Kiehauta glögi ja sulata liivatteet siihen. Lisää liivateseos sitten ohuena nauhana kiilteen sekaan. Kaada kiille täytekerroksen päälle ja tasoittele esim. nuolijalla tai palettiveitsellä. Anna hyytä jääkaapissa mielellään yön yli.

Koristeet tein nonpareilleilla käyttäen apuna Wiltonin lumihiutale-piparimuottia.

Kiilteen kanssa kannattaa välttää liikaa vatkaamista, muuten siihen muodostuu ikävä vaahto päälle.

Valkea joulu

Tämä ihanuus kruunasi perheemme jouluaterian eilisiltana. Pieni omakehu lienee tässä vaiheessa paikallaan, sillä koko pöytäseurue ylisti tätä kaikkien aikojen parhaakseni teoksekseni! Olin toki iloinen näin hyvästä vastaanotosta, mutta erityisen tyytyväinen olin noihin sokerimassaruusuihin, jotka omasta mielestäni eivät oikein pääse täyteen loistoonsa näissä kuvissa. Liekö vika kamerassa vai kuvaajassa ;)...

Tämä kakku syntyi oikeastaan vahingossa. En näet löytänyt kaupasta kaipaamiani tarpeita (eikö Valio enää valmista rommi-rusinarahkaa?!?), joten kauppareissusta sukeutuikin yllättäen inspiroitumishetki. Korvasin siis alkuperäisen ajatukseni mukaisen rahkan Dronningholmin uudella omena-kanelimarmeladilla, mikä ei loppujen lopuksi ollut lainkaan huono asia.

Ohje on jälleen mielestäni aivan omaa käsialaani ja taasen tehty pieneen, n. 18 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Luullakseni kaksinkertaistamalla tarveaineet saanee aikaan korkeahkon normaalikokoisen kakun.

Pohja:
100 g ruisdigestive-keksejä
75 g margariinia tai voita

Täyte:
250 g maitorahkaa
100 g vaniljatuorejuustoa
1 prk (2,5 dl) Flora Vispiä
1 prk Dronningholmin omena-kanelimarmeladia
1 sitruunan mehu
5 liivatelehteä

Kiille:
1 vaniljavanukas (120 g), itse käytin Powercow'ta, mutta muutkin merkit sopivat
1 dl kuohukermaa
100 g vaniljatuorejuustoa
 n. 2 rkl vaniljakreemijauhetta
 n. 0,5 dl vettä
 4 liivatelehteä
 sokeria maun mukaan

Murskaa keksit ja sekoita sulatettuun rasvaan. Painele irtopohjavuoan pohjalle ja laita hetkeksi jääkaappiin.

Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Purista sitruunasta mehu. Vaahdota Flora Vispi, lisää siihen sitten rahka, tuorejuusto ja marmeladi. Kiehauta sitruunan mehu ja sulata liivatteet siihen. Lisää sitten liivateseos ohuena nauhana täytevaahtoon. Kaada vuokaan ja anna hyytyä muutama tunti.

Kun kakku on hyytynyt muutaman tunnin, valmista kiille. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kuohukerma, lisää siihen sitten vanukas, tuorejuusto ja vaniljakreemijauhe. Kiehauta vesi ja sulata liivatteet siihen. Lisää liivateseos ohuena nauhana kiilleseokseen. Kaada aiemman kerroksen päälle ja anna hyytyä mielellään yön yli.

Koristele mielesi mukaan :).

Piparipurkkeja

Olin monissa blogeissa nähnyt toinen toistaan upeampia piparirakennelmia, mutta tänä vuonna sydäntäni sykähdyttivät etenkin erilaiset piparipurki ja -rasiat. Siispä Sosulikin ryhtyi tuumasta toimeen. Jälki ei ehkä ollut vielä aivan niin ammattimaista kuin olin toivonut (Eben kädenjäljet kummittelevat päässäni :D) muuuuuttta tässähän vielä opetellaan. Koristelu säilyi kuitenkin juuri niin yksinkertaisena kuin tahdoinkin. Pikeeri tosin pääsi hieman rapisemaan pois tietyistä kohdista, mutta ei sen nyt niin väliä.

Tyytyväisin olen kuutionmuotoiseen purkkiin. Pidän kaikenkaikkiaan muodosta ja koristelusta enemmän. Purkki on koottu viidestä 12x12 cm neliöstä.

Lieriön muotoinen purnukka...noh. Onhan se lieriö :D. Se on siis koottu kahdesta muistaakseni 19x7 cm kaistaleesta ja halkaisijaltaan 13 cm olevasta ympyrästä. Astia (tyhjä, iso Felixin lasinen kurkkupurkki), jonka päällä jäähdyttelin lieriön "reunat" ei ollut aivan tarpeeksi pitkä molemmille suikaleille joten kummatkin niistä taipuivat vähän joka suuntaan. Mutta virheitähän on tehtävä jotta voi oppia :). Ensi jouluksi hankintaan siis vielä isompi kurkkupurkki!

Molemmat jäivät kansitta toisaalta siksi, että Sosulia kehtuutti, ja toiseksi koska halusin täyttää ne herkullisesti kukkuroilleen itsetehtyjä karkkeja.